Globenvalloitus 1588: Espanjan Armeijannokkoon Kohdistuva Merirosvohyökkäys Ja Englanninmeren Tykistötuli

Vuonna 1588 tapahtui historiallinen meritaistelu, joka tunnetaan nimellä Espanjan Armeijannokon Globenvalloitus. Kyseessä oli espanjalaisen Armada-laivaston yrityksen valloittaa Englanti kuningatar Elisabet I:n johdolla, ja se päättyi brittien voittoon. Tapahtuma merkitsi merkittävää käännettä Euroopan historiassa ja vahvisti Englannin asemaa maailmanvalmana.

Armada oli espanjalaisen kuninkaan Filip II:n kokoama valtava laivasto, joka koostui yli 130 aluksesta ja 30 000 miehestä. Sen tarkoitus oli kukistaa Englanti, josta oli tullut Espanjan merkittävä kilpailija sekä uskonnollisissa että poliittisissa kysymyksissä. Elisabet I oli kannattanut hollantilaisia protestantteja heidän taistelussaan Espanjaa vastaan ja tuki myös muita Espanjan vastaisia kapinoita Euroopassa.

Espanjalaisten suunnitelma oli hyökätä Englantiin etelästä, valloittaa rannikkoalueet ja lopulta kaataa Elisabet I:n hallinto. He luottivat Armada-laivaston ylivoimaan sekä espanjalaisen sotilasteknologian edistyksellisyyteen.

Englantilaiset olivat kuitenkin valmistautuneet espanjalaisten hyökkäykseen. Heillä oli vahva laivasto, johon kuului nopeita ja keveitä aluksia, jotka kykenivät manöövereihin Armada-laivastosta paremmin. Lisäksi englantilaiset käyttivät uudenaikaisia tykkejä, jotka olivat tehokkaampia espanjalaisten vanhemmista aseista.

Taistelu Englannin kanaalin edustalla kesti useita viikkoja ja se oli täynnä jännittäviä käänteitä. Espanjalaiset kärsivät aluksi tappioita englantilaisille, jotka hyökkäsivät heihin äkillisesti ja rohkeasti.

Englantilaiset käyttivät myös “tuli-aluksia” – pieniä aluksia, jotka täytettiin räjähteillä ja sytytettiin tuleen ennen kuin ne ohjattiin espanjalaisten laivojen luo. Tämä taktiikka osoittautui erittäin tehokkaaksi Armada-laivaston hävityksessä.

Espanjalaiset yrittivät perääntyä, mutta he joutuivat ankaran myrskyn kohteeksi Pohjanmerellä ja menettivät useita aluksia ja miehiä. Lopulta vain pieni osa Armadasta palasi Espanjaan.

Globenvalloitus 1588 oli ratkaiseva voitto Englannille ja se merkitsi lopun Espanjan hegemonialle Euroopassa. Se vahvisti Englannin asemaa maailmanvaltana ja loi pohjan Brittiläisen Imperiumin nousulle seuraavilla vuosisadoilla.

*Globenvalloitus 1588: Armadansa Viimeinen Kapina

Espanjan Armada, kuningas Filip II:n mahtava laivasto, saapui Englannin rannikolle vuonna 1588 valloittamaan maata ja kukistamaan Elisabet I. Armada oli espanjalaisen merenkulun kruununjalokivi - yli 130 alusta, jotka kantoivat 27 000 miehistön jäsentä ja 2 400 tykkiä. Se edusti Espanjan vahvuutta ja kunnianhimoa: hallita Eurooppaa ja kukistaa protestantti Elisabet I.

Englantilaiset vastasivat Armadaan Sir Francis Drakein johdolla. Heillä oli pienempi laivasto, mutta se oli nopeampi ja ketterämpi. Englantilaiset hyödynsivät taktiikkaansa täydellisesti: he yllättivät espanjalaiset ja käyttivät tykkejään tehokkaasti.

Taistelu kesti useita viikkoja ja oli täynnä draamaa ja jännitystä. Espanjalaiset kärsivät tappioita ja menettivät aluksia sekä miehiä. Armada yritti perääntyä, mutta kohtasi ankaran myrskyn Pohjanmerellä.

Taistelu Englannin kanaalin edustalla oli historiallisesti merkittävä voitto Englannille. Se osoitti Espanjan heikkouden ja vahvisti Englannin asemaa maailmanvalmana.

Globenvalloitus 1588 oli käännekohta Euroopan historiassa. Se lopetti Espanjan hegemonian ja loi pohjan Englannin nousulle maailman suurvalmaksi.

*Walter Raleigh: Uudismaailman Seikkailija ja Kuninkaallinen Courtier

Sir Walter Raleigh (1552-1618) oli brittiläinen tutkimusmatkailija, kirjailija ja sotilas, joka tunnetaan parhaiten Virginian siirtokunnan perustamisyrityksestä. Hän oli myös hovimies kuningatar Elisabet I:n aikakautena ja herätti huomiota rohkeilla ja mielikuvituksellisilla ideoillaan.

Raleigh syntyi Devonin läänissä, Englannissa. Hän opiskeli Oxfordin yliopistossa ja palveli armeijassa Irlannissa ennen liittymistään kuningatar Elisabetin hoviin. Hän oli huomattava kirjoittaja ja runoilija, ja hänen teoksiaan “The History of the World” ja “A Description of Guiana” luettiin laajalti.

Raleigh kiinnostui Amerikan löytämisestä ja perusti vuonna 1585 siirtokunnan Virginian rannikolle. Siirtokunta oli kuitenkin lyhytaikainen, ja se hylättiin pian perustamisensa jälkeen. Raleigh palasi Englantiin ja jatkoi uraansa hovimiehenä.

Myöhemmin hän osallistui Espanjan armeijan voittamiseen 1588 ja taisteli Irlannissa ja Ranskassa. Vuonna 1603 kuningas Jaakko I:tä kuristamaan. Raleigh oli kuitenkin uskollinen Elisabet I:lle ja vastusti Jaakon I:n politiikkaa, mikä johti hänen pidätysasetteluunsa vuonna 1603 ja teloittamiseensa vuonna 1618.

Sir Walter Raleighin tärkeimmät saavutukset:

• Virginia-siirtokunnan perustaminen: Vaikka siirtokunta epäonnistui, se oli ensimmäinen englantilainen yritystehdas Pohjois-Amerikassa.
• Kirjoittaminen ja runous: Raleigh oli taitava kirjoittaja, jonka teoksia luetaan edelleen tänä päivänä.

Raleighn ura oli täynnä vaikeuksia ja vastoinkäymisiä. Hänen rohkeutensa ja mielikuvitus tekivät hänestä legendan, mutta myös hänen kohtalonsa osoittaa Englannin politiikan ja vallan ristiriitoja.